YMPÄRISTÖ

Olipa kyse ilmastonmuutoksesta, Itämeren tilasta tai biodiversiteetistä, tärkeää on nähdä vastuunkantamisesta avautuvat hyödyt ja mahdollisuudet.

Niin kauan kuin ilmastonmuutoksen hidastamisen yhteydessä puhutaan pelkästään luopumisesta, saadaan aikaan lähinnä ahdistuneita kansalaisia. Jos idea tulevaisuuden pelastamisesta halutaan myydä heille, jotka eivät tätä tulevaisuutta ole näkemässä, on jutussa oltava jokin muu catch.

 

Lokakuussa 2018 julkaistun IPCC-raportin jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä kuumeni vihdoinkin ja varmistI, että tämän kevään vaalit ovat ilmastovaalit. Planeetan lämpeneminen on saatava pysymään 1,5 asteessa ja isoja toimia tarvitaan. Kuluttajien avuksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ja yrityksiltä ja valtioilta on alettava vaatia vastuuta ilmakehää lämmittävistä toimista. Saastuttavan toiminnan on oltava kallista ja uskon sen olevan ainoa keino saada yksilöt, yritykset ja valtiot ohjattua haluttuun suuntaan.

Liikennevaloissa totellaan, koska tottelemattomuus johtaisi todennäköisesti sakkoihin, kortin menettämiseen tai onnettomuuteen. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tarvitaan yhtä konkreettiset pelisäännöt ja seuraukset. Me emme välittömästi Thaimaan lennon, kokolihapihvin tai pikamuotiostosrundin päätteeksi havaitse ilmakehän kärsimystä, eikä yksilöiden omantunnon voi olettaa ratkaisevan sitä globaalia kriisiä, joka on nurkan takana. Nyt on tärkeää antaa valtaa heille, jotka tiedostavat tulevaisuusskenaarion vakavuuden ja siksi olen itse ehdolla kevään vaaleissa. Isoja päätöksiä ja muutoksia on tehtävä nyt!

Ihmiskuntaa odottavat suuret murrokset, pääsimmepä 1,5 asteen tavoitteeseen tai emme. Yksilön oikeudet turvaavasta sääntelystä ollaan liikkumassa kohti yhteisön edut turvaavaa sääntelyä.

Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei voi sälyttää yksilöiden hoidettavaksi, on jokaisella suomalaisella oltava tarpeeksi tietoa siitä, millä tavalla ilmastofiksu kansalainen toimii. Se antaa uskoa tulevaan ja tällä tavalla yksilön saa valjastettua mukaan. Kansan tahtotila vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja vaatimuksiin, joita poliitikoille asetetaan. Ruoka, liikkuminen, energiankäyttö — konkreettisia työkaluja, ohjeita, lakeja ja käytäntöjä tarvitaan!

Puhuessani yleisöille, puhun ilmaston sijaan yleensä ympäristöstä. Se on konkreettisempaa. Samalla on helppo puhua myös ilmastonmuutoksesta. Ympäristön tila huolettaa monia enemmän kuin ilmaston tila, ympäristön puolesta on helpompi olla huolissaan, kun puut, hyönteiset, eläimet, niityt, metsät ja saaristo ovat käsinkosketeltavia.

Luonnon monimuotoisuuden puolesta taisteleminen on minulle tärkeä missio. Tärkeää on puolustaa myös kaupunkiluontoa! Helsingissä asuu 650 000 ihmistä, joilla pitää olla helppo pääsy kallioille, rannoille, metsiin ja puistoihin. Myös kaupunkien lapset tarvitsevat pääsyn luontoon, oppiakseen ja kasvaakseen ympäristöä arvostaviksi kansalaisiksi.

Ihmisten lisäksi monipuolisia viheralueita tarvitsevat hyönteiset, niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Pölyttäjäkadoista raportoidaan ympäri maailman. Tilanne on huolestuttava, sillä arviolta 75% maailman viljelykasveista tarvitsee tai hyötyy pölyttäjistä. Ilman niiden tekemää työtä söisimme yksipuolisempaa ruokaa ja voisimme vain unelmoida kahvista, omenoista, suklaasta tai vaikkapa chilistä. Nykyisen tiedon mukaan kolmannes kaikesta ruuasta tuotetaan eläinpölytteisten kasvilajien avulla (eläintuotanto mukaan luettuna).

Pölyttäjien elinympäristö pirstoutuu, tehomaatalous ja monokulttuuri yksipuolistavat lajikirjoa. Tehotuotannossa käytettävät torjunta-aineet häiritsevät hyönteisten toimintaa tai tappavat ne ja lisäksi ilmastonmuutos muuttaa elinolosuhteita dramaattisesti. Kasvinsuojeluun käytettävillä neonikoitinoideilla uskotaan olevan kielteisiä vaikutuksia paitsi pölyttäjien, myös ihmisen terveyteen.

Pölyttäjien elinalueet tuhoutuvat kaikkialla maailmassa, samaan aikaan kun kuluttajat suosivat entistä enemmän pölyttäjäriippuvaisia kasveja. Pölyttäjäkato voi aiheuttaa ruoan hinnan nousua ja maan hinnan nousua. Suomessakin on raportoitu mehiläiskuolemia. On tärkeää varmistaa, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja että ruoantuotannossa käytettävät kemikaalit eivät haittaa hyönteisten toimintaa. Jos menetämme hyönteiset, koko ruokaketju on kriisissä.

Ympäristöön päätyvät kemikaalit vaativat toimenpiteitä. Arkikemikaalit joutuvat viemäristä vesistöihin ja kertyvät luontoon ja eläimiin. Lääkkeet ja hormonivalmisteet vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen ja ovat riski meren ekosysteemille. Nämä ongelmat päätyvät takaisin ihmisten lautasille. Tarvitsemme paitsi tiukemman kemikaaliseulan, myös uusia ratkaisuja vedenpuhdistusjärjestelmiin.

 

Lääkkeiden ja kosmetiikan osalta täytyy tehdä nykyistä tiukempia riskiarvioiteja ympäristönäkökulmia ajatellen. Muovin päätyminen luontoon tulee estää ja mikromuovin lisäksi huomio tulee kiinnittää myös muihin muovityyppeihin (esim. nano- ja liukeneva muovi). Kosmetiikan ja lääkkeiden ympäristövaikutuksia ei tule vähätellä!

 

Mikromuovi lopputuotteissa tulee kieltää kokonaan ja muovin kierrätystä ja talteenottoa pitää tehostaa. Ylipäänsä kannatan kiertotalous-ajatusta, jossa yhteiskunta tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Materiaalien kiertotavoitteet tarvitaan osaksi ilmastopolitiikkaa!

 

Rakkain paikkani maailmassa on eräs saari Turun saaristossa. Niillä rantakallioilla olen paitsi viettänyt lapsuuteni kesiä, myös seurannut läheltä Itämeren muuttumista kirkasvetisestä sumeaksi.

 

Vesistöjen huono tila ja etenkin sinileväongelma on monille suomalaisille konkreettisimpia ilmentymiä siitä, mitä ihmisen luonnon pilaaminen voi saada aikaan. On melko ironista, että odotamme kesän lämpöä ja aurinkoa suuren osan vuotta pimeydessä viettäen ja kun se vihdoinkin saapuu, muuttuvat vedet uimakelvottomiksi — koska olemme pilanneet ne.

 

Ihminen riistää ja kuluttaa luontoa jatkuvasti, kuin ajatellen, että se on luotu hyväksikäytettäväksemme. Kuin meillä olisi oikeus tehdä sille ja sillä ihan mitä tahansa. Tämä kuitenkin tulee kostautumaan meille itsellemme — kostautuu jo.

 

Itämeren suojeleminen on itselleni sydämen ja järjen asia ja haluan olla edistämässä toimia vesiekosysteemin pelastamiseksi.